Paula Risikko

Kansanedustaja, eduskunnan I varapuhemies, terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja.

Olen politiikassa ihmisten, en politiikan vuoksi. Kukaan ei osaa kaikkea. On tärkeintä arvostaa sekä kuunnella ja kuulla muita ihmisiä. Heissä asuu kaikki asiantuntemus, mitä me päättäjät tarvitsemme. Vain tekemällä ja oppimalla voi kehittää asioita.

Minusta tämä koskee niin ihmistä itseään kuin koko Suomea. Uskon ihmiseen ja hänen vahvuuksiinsa. Haluan kannustaa ja luoda mahdollisuuksia pärjätä. Ihminen tarvitsee ongen – ei pelkkää kalaa. Haluan toiminnallani pitää huolta myös heistä, jotka eivät syystä tai toisesta onnistu.

”Maharotoonta ei ookkaan.”

Arvoisa äänestäjä!

Olen ehdolla sekä kuntavaaleissa että aluevaaleissa, koska päättäjiltä vaaditaan osaamista, kokemusta ja yhteistyökykyä.

Kunta on paikka, missä ihmiset asuvat, tekevät työtä, opiskelevat, viettävät vapaa-aikaansa. Kunnat on pidettävä elinvoimaisina ja kaiken ikäisten ihmisten kotipaikkana. On muistettava, että ihminen ja Suomi pärjäävät vain koulutuksella, sivistyksellä sekä työllä ja yrittäjyydellä, ja kunnat ovat niiden kaikkien kasvupaikka. 

Hyvinvointialueet järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimenpalvelut. Alusta saakka on tehty töitä, että palvelut pystytään varmistamaan yhdenvertaisesti koko maakunnan asukkaille. Työ on kuitenkin pahasti kesken.

Olen toiminut sosiaali- ja terveydenhuollon eri tehtävissä 1980-luvulta lähtien, mm. sairaanhoitajana ja opettajana. Olen toiminut kuntapäättäjänä vuodesta 2001, nyt kaupunginhallituksen puheenjohtajana, sekä kansanedustajana vuodesta 2003. Aluetason päättäjänä olen toiminut sairaanhoitopiirissä ja nyt aluevaltuuston puheenjohtajana. Olen ollut peruspalveluministeri, sosiaali- ja terveysministeri, kunta- ja liikenneministeri sekä sisäministeri, vastaten myös pelastustoimesta. Kaikkien minulle suotujen tehtävien ja vastuiden avulla olen saanut monipuolista kokemusta niin kunta-asioista kuin sosiaali- ja terveyspalveluista. Kun toimin päätöksenteon eri tasoilla, pystyn viemään viestiä tarpeista, ja vaikuttamaan valtakunnan tasolla tehtäviin päätöksiin. Pystyn myös vaikuttamaan päätösten toimeenpanossa kunnissa ja alueilla. Edellä mainittuihin minua auttavat koulutuksen ja kokemuksen lisäksi laajat yhteistyöverkostot, joita olen näiden vuosien aikana luonut ja saanut.

Seinäjoella varmistettava

  • terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen.                                    
  • laadukkaat varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, lukio- ja ammatillinen koulutus, kirjasto- ja kulttuuripalvelut, nuoriso- ja vapaa-aikapalvelut.
  • elinvoima ja kestävä talous –> elinkeinopolitiikka, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäminen.        
  • alueiden ja ympäristön laadukas suunnittelu.
  • monipuolinen asuminen.
  • turvallisuuden ylläpito ja lisääminen.
  • valmius ja varautuminen.
  • henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi.
  • asukkaiden osallistumismahdollisuudet häntä koskevaan päätöksentekoon.
  • Lue tarkemmin täältä.

E-P:n hyvinvointialueella varmistettava

  • laadukkaat ja vaikuttavat sote- ja pelastuspalvelut lähipalveluina ilman turhia viiveitä.                                      
  • terveys- ja sosiaali- (ml. lasten, nuorten ja perheiden, ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden) sekä pelastuspalvelujen riittävyys ja tasapuolinen kehittäminen.
  • keskussairaalan pitäminen laajan päivystyksen sairaalana.
  • henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi.
  • talouden kestävyys, maakuntaverolle sanottava jyrkkä EI!
  • yhteistyö järjestöjen, kuntien, yritysten (ml apteekkien) kanssa.
  • omaishoitajien jaksaminen.
  • Lue tarkemmin täältä.

Parhain terveisin
Paula Risikko

Pidetään yhteyttä.
puh. 050 511 3107
paula.risikko@eduskunta.fi

Liity Paulan tiimiin!

"*" näyttää pakolliset kentät

Nimi*
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Paula Facebookissa

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Kaatuneitten muistopäivä 18.5.2025, kunniakäynti ja seppeleenlasku Törnävän sankarihaudoilla.

Meille suomalaisille on ollut tärkeää, että arkulle ripoteltu hiekka ei ole mitä tahansa maata vaan juuri omaa maata. Kun talvisota alkoi, oli epäselvää, mihin vainajat siunattaisiin. Asia kuitenkin ratkesi, kun eteläpohjalaisten miesten lähetystö tapasi marsalkka Mannerheimin ja ilmoitti noutavansa itse vainajansa, ellei Suomen armeija onnistu järjestämään kaatuneiden kotiinpaluuta. Tämän jälkeen nopeasti tehtiin päätös kaatuneiden evakuoinnista kotiseuduille.

Kaikki suomalaiset kaatuneet eivät muuttuneet maaksi, jotkut muuttuivat myös mereksi tai ilmaksi. Panssarilaiva Ilmarisen miehistö sai haudan Utön edustalta, moni muukin haudattiin mereen. Eräs suomalaisen hävittäjälentäjän leski kertoi, kuinka rintamalle lähdössä ollut mies kääntyi vielä kotioven kynnyksellä ja sanoi viimeisiksi sanoikseen: ”Se, joka kiitää läpi ilmojen ja näkee korkeuksista, kuinka pieneltä ja mitättömältä kaikki näyttää, uskoo Korkeimman johtoon. Oli miten tahansa, minä jätän sinut ja itseni Jumalan käsiin.”

Maa, meri, ilma. Kaatuneiden muisto on kaikkialla ympärillämme: maana jalkojemme alla, merenä Suomenlahdella, ilmana peltojen yllä. Muisto on usein läsnä poissaolona. Katsomme vanhoja valokuvia ja huomaamme niistä jonkun, joka ei koskaan palannut rintamalta kotiin. Joka viides 18-40 vuotias sotaan osallistunut mies jäi palaamatta, joka neljäs sai pysyvän vamman ruumiiseensa tai sieluunsa.

Muisto voi kuitenkin olla läsnä myös toivona. Toivoa antaa, kun katsomme maamme kehitystä köyhyydestä erääksi maailman menestyneimmäksi valtioksi. Tästä kehityksestä voimme kiittää veteraanien ja jälleenrakentajien sukupolvia. Sodan jälkeen tämä maa rakennettiin uudeksi. Rakentamiseen tarvittiin betonia ja terästä, mutta vielä enemmän ehkä kuitenkin ajatuksia, lähimmäisenrakkautta ja velvollisuuden tunnetta.

Rintamalla olleet miehet eivät varmasti jaksaneet unelmoida nykyisen kaltaisesta yhteiskunnasta. Toivo kohdistui läheisiin. Sotahistorioitsija Ville Kivimäki on kuvannut sotilaiden tunnemaailmaa näin: ”Mitä vaikeammat olosuhteet sodan väkivallan keskellä vallitsivat, sen tärkeämpää sotilaiden oli tuntea, että elämässä on pysyviä, turvallisia merkityksiä, kantavia ihmissuhteita ja tulevaisuudenuskoa.” Näitä toivon tunteita antoivat koti, lapset, perhe ja puoliso.

Törnävän sankarihaudoilla me kaikki voimme katsoa myös ylöspäin. Katsomme ylös kunnioituksesta kaatuneita kohtaan, uskosta kaikkivaltiaaseen Jumalaan ja toivosta ikuiseen elämään.

Törnävän sankarihautojen luona psalmin sanat tulevat todeksi: ”arpa lankesi minulle ihanasta maasta.”
See MoreSee Less

Kaatuneitten muistopäivä 18.5.2025, kunniakäynti ja seppeleenlasku Törnävän sankarihaudoilla.
 
Meille suomalaisille on ollut tärkeää, että arkulle ripoteltu hiekka ei ole mitä tahansa maata vaan juuri omaa maata. Kun talvisota alkoi, oli epäselvää, mihin vainajat siunattaisiin. Asia kuitenkin ratkesi, kun eteläpohjalaisten miesten lähetystö tapasi marsalkka Mannerheimin ja ilmoitti noutavansa itse vainajansa, ellei Suomen armeija onnistu järjestämään kaatuneiden kotiinpaluuta. Tämän jälkeen nopeasti tehtiin päätös kaatuneiden evakuoinnista kotiseuduille.
 
Kaikki suomalaiset kaatuneet eivät muuttuneet maaksi, jotkut muuttuivat myös mereksi tai ilmaksi. Panssarilaiva Ilmarisen miehistö sai haudan Utön edustalta, moni muukin haudattiin mereen. Eräs suomalaisen hävittäjälentäjän leski kertoi, kuinka rintamalle lähdössä ollut mies kääntyi vielä kotioven kynnyksellä ja sanoi viimeisiksi sanoikseen: ”Se, joka kiitää läpi ilmojen ja näkee korkeuksista, kuinka pieneltä ja mitättömältä kaikki näyttää, uskoo Korkeimman johtoon. Oli miten tahansa, minä jätän sinut ja itseni Jumalan käsiin.”
 
Maa, meri, ilma. Kaatuneiden muisto on kaikkialla ympärillämme: maana jalkojemme alla, merenä Suomenlahdella, ilmana peltojen yllä. Muisto on usein läsnä poissaolona. Katsomme vanhoja valokuvia ja huomaamme niistä jonkun, joka ei koskaan palannut rintamalta kotiin. Joka viides 18-40 vuotias sotaan osallistunut mies jäi palaamatta, joka neljäs sai pysyvän vamman ruumiiseensa tai sieluunsa.
 
Muisto voi kuitenkin olla läsnä myös toivona. Toivoa antaa, kun katsomme maamme kehitystä köyhyydestä erääksi maailman menestyneimmäksi valtioksi. Tästä kehityksestä voimme kiittää veteraanien ja jälleenrakentajien sukupolvia. Sodan jälkeen tämä maa rakennettiin uudeksi. Rakentamiseen tarvittiin betonia ja terästä, mutta vielä enemmän ehkä kuitenkin ajatuksia, lähimmäisenrakkautta ja velvollisuuden tunnetta.
 
Rintamalla olleet miehet eivät varmasti jaksaneet unelmoida nykyisen kaltaisesta yhteiskunnasta. Toivo kohdistui läheisiin. Sotahistorioitsija Ville Kivimäki on kuvannut sotilaiden tunnemaailmaa näin: ”Mitä vaikeammat olosuhteet sodan väkivallan keskellä vallitsivat, sen tärkeämpää sotilaiden oli tuntea, että elämässä on pysyviä, turvallisia merkityksiä, kantavia ihmissuhteita ja tulevaisuudenuskoa.” Näitä toivon tunteita antoivat koti, lapset, perhe ja puoliso.
 
Törnävän sankarihaudoilla me kaikki voimme katsoa myös ylöspäin. Katsomme ylös kunnioituksesta kaatuneita kohtaan, uskosta kaikkivaltiaaseen Jumalaan ja toivosta ikuiseen elämään.
 
Törnävän sankarihautojen luona psalmin sanat tulevat todeksi: ”arpa lankesi minulle ihanasta maasta.”

14 CommentsComment on Facebook

Valitettavasti en ollut kotona liputtamassa…

Koskettava kirjoitus; isäni oli koko sota-ajan rintamalla – 🇫🇮viesti oli meille 3 pojalle: Yläkerta pitää meistä huolen ja siihen uskon 🙏🙏 ja iltarukous

🙏🇫🇮❤️

View more comments

Kiitos tanssikoulu Wimma! See MoreSee Less

Kiitos tanssikoulu Wimma!

Seinäjoella ollaan valmiina euroviisuihin. See MoreSee Less

Seinäjoella ollaan valmiina euroviisuihin.

25 CommentsComment on Facebook

Varatkaa ny valamihiksi tuolle paikka uuden Kirkkokadun Sedun edustalta ja Mannerheimin patsas tuohon. Lisäksi yrittäjä- Jussille se vanha jalusta, mikä oli kauppiksen tontillakin. Iliman jalustaa on vähä surkian näköönen.

Kiitos Paula! Pakko tarttua tilaisuuteen ja kiinnittää huomionne patsaasta oikealla olevaan kylttiin🤠👏! Tässäpä työnvälitystoimisto NJC Henkilöstöpalvelut /Nordic JobCentre Oy💃🏻! Kun olet työntekijää tai työtä vailla, yhteys minuun, niin asiat järjestyvät; suorarekrytointi, henkilöarvioinnit kuin vuokratyövoima monelle eri toimialalle. Tervetuloa poikkemaan🤗🙏!

👍🇸🇪🇫🇮

View more comments

Tällä viikolla on vietetty Maksaviikkoa, jonka aiheina ovat maksasairauksien varhainen tunnistaminen ja lihavuuden vaikutukset rasvamaksan syntyyn kaikissa ikäluokissa.

Tärkeää on, että riskiryhmät tunnistetaan entistä paremmin perusterveydenhuollossa, ja että maksasairauksia pystytään ennalta ehkäisemään.

Kouluterveydenhuollolla on ennaltaehkäisyssä suuri rooli, samoin terveystiedon opetuksen sisältöjä on tarkasteltava tästä näkökulmasta.

Jos sairaus kuitenkin puhkeaa, hoitopolkujen ja hoidon porrastuksen (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) on oltava kunnossa. Lisäksi turhat viiveet pitää saada pois.
See MoreSee Less

Tällä viikolla on vietetty Maksaviikkoa, jonka aiheina ovat maksasairauksien varhainen tunnistaminen ja lihavuuden vaikutukset rasvamaksan syntyyn kaikissa ikäluokissa. 

Tärkeää on, että riskiryhmät tunnistetaan entistä paremmin perusterveydenhuollossa, ja että maksasairauksia pystytään ennalta ehkäisemään. 

Kouluterveydenhuollolla on ennaltaehkäisyssä suuri rooli, samoin terveystiedon opetuksen sisältöjä on tarkasteltava tästä näkökulmasta. 

Jos sairaus kuitenkin puhkeaa, hoitopolkujen ja hoidon porrastuksen (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) on oltava kunnossa. Lisäksi turhat viiveet pitää saada pois.

2 CommentsComment on Facebook

Paula, ministerinä ollessasi saimme koulujen tupakointiin lait ja asetukset. Terveystieto on tärkeä oppiaine. Ennaltaehkäiseminen säästää miljardeja.

Lounaaksi maksaa?

Hyvää kansainvälistä sairaanhoitajapäivää!
12. toukokuuta on vuosittainen juhlapäivä, jolloin juhlistetaan sairaanhoitajien panosta yhteiskunnassa. Tämän vuoden kansainvälinen teema on ”Our Nurses. Our Future. Caring for nurses strengthens economies”, eli vapaasti suomennettuna ”Meidän hoitajamme, meidän tulevaisuutemme – hoitajista välittäminen vahvistaa talouttamme.”

ICN eli kansainvälisen sairaanhoitajaliitto haluaa tämän teeman myötä korostaa sairaanhoitajien kohtaamia haasteita heidän työssään, mutta ennen kaikkea muistuttaa sairaanhoitajien hyvinvoinnista huolehtimisesta – näin voidaan varmistaa, että sairaanhoitajat voivat tulevaisuudessakin tarjota korkeatasoista hoitotyötä, mikä on yhteiskunnan näkökulmasta merkittävä asia.

Kuva Etelä-Pohjanmaan Sairaalamuseosta.
See MoreSee Less

Hyvää kansainvälistä sairaanhoitajapäivää! 
12. toukokuuta on vuosittainen juhlapäivä, jolloin juhlistetaan sairaanhoitajien panosta yhteiskunnassa. Tämän vuoden kansainvälinen teema on ”Our Nurses. Our Future. Caring for nurses strengthens economies”, eli vapaasti suomennettuna ”Meidän hoitajamme, meidän tulevaisuutemme – hoitajista välittäminen vahvistaa talouttamme.”
 
ICN eli kansainvälisen sairaanhoitajaliitto haluaa tämän teeman myötä korostaa sairaanhoitajien kohtaamia haasteita heidän työssään, mutta ennen kaikkea muistuttaa sairaanhoitajien hyvinvoinnista huolehtimisesta – näin voidaan varmistaa, että sairaanhoitajat voivat tulevaisuudessakin tarjota korkeatasoista hoitotyötä, mikä on yhteiskunnan näkökulmasta merkittävä asia.

Kuva Etelä-Pohjanmaan Sairaalamuseosta.

6 CommentsComment on Facebook

Sisareni vissiinki oli opettajasi. Aiemmin / ensin myös sairaanhoitaja. Arvostus on jotekin laskenut, vaikka hoitsut tekevät tärkeää työtä ja ajoittain raskastakin. Palkat…sanonko mistä…terveisin Paulamäen Kaija. Jotain tarttis teherä.

Kaikenlaisia huuhaa päiviä sitä vietetäänkin

View more comments

Lataa lisää

Paula Instagramissa

Seinäjoen kaupungin työntekijöiden eläkejuhlat #seinäjoki
Seinäjoella kaikki valmiina viisujen tulla💪 #yrittäjäjussi #seinäjoki #euroviisut
Olen Juniper - 9 vee tänään. Henkilökunta muisti kakulla. 🫶Lämpimät onnittelut sisaruksille ja kasvattajalle. Hyvä musta tuli - vaikka itse sanonkin 💪#dalmatian @diamonddalskennel
Hyvää äitienpäivää 🩷
Tänään perjantaina vietetään Eurooppa-päivää, eli Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivää. Päivällä juhlistetaan niin sanottua Schumanin julistusta, jota pidetään nykyisen Euroopan unionin alkuna. 
 
Tänä vuonna Schumanin julistuksen antamisesta tulee kuluneeksi tasan 75 vuotta.
 
Suomi on osa Eurooppaa ja EU:ta, ja sitä sen on jatkossakin oltava. Itse pidän erityisen tärkeänä, että kaiken muun ohella olemme vahvasti mukana Euroopan unionin varautumistyössä ja -kehityksessä, jotta voimme yhtenä rintamana vastata paremmin erilaisiin kriiseihin. Turvallisempi EU lisää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. 

Presidentti Niinistö on tehnyt hyvän selvityksen ja esitykset siitä, miten Euroopan tulee paremmin varautua. Esitysten toimeenpano jatkuu.
Olen huomenna torstaina Ylen aamussa sekä TV:n että radion puolella keskustelemassa Suomen asevelvollisuusjärjestelmästä. ⬆️

@ylenaamu @yleradio1
Piipahdus Jyväskylässä. Olipa ihana tavata komissaari Virkkunen - pitkästä aikaa 💙
Instagram post 17859640803404583

Paula Twitterissä

Lataa lisää
Scroll